Progressiivinen kulutusvero

12.12.2018

Digitalisaatio etenee harppauksin. Kohta saadaan tulorekisteri, joka vähentää byrokratiaa ja nopeuttaa esimerkiksi etuuksien käsittelyä. Mutta myös rahavirtojen toisen suunnan - eli kuluttamisen - tietoja tallennetaan jo. Päivittäistavaroiden kauppaa harrastavat pääketjut tallentavat ostoksien tietoja bonuskorttien avulla ja muillakin tavaroiden ja palveluiden jakelijoilla on käytössään kanta-asiakasjärjestelmiä, joilla keräävät tietoja kulutustottumuksista.

Näköpiirissä siintää tulevaisuus, jossa kaikkien ostoksiemme tiedot saadaan tallennettua digitaalisesti ja sehän antaa huimia mahdollisuuksien noiden tietojen analysointiin eri tarkoituksia varten. Kenelle tuo oikeus sitten annetaan onkin toinen kysymys. Somejättien tapaushan tunnetaan. Heilläkin tosin olisi jo nyt paljon tietoa myös ihmisten ostoskäyttäytymisestä.

Visioidaan kuitenkin hieman mahdollisuuksia olettaen, että pahat pelurit eivät pääse tätä sotkemaan.

Maapallon luonnonvarojen käyttö ylittyy joka vuosi kestävän tason ja ilmasto lämpenee liian nopeasti kuten tiedetään satavarmasti. Vaikka miten puhdasta energiaa otettaisiin käyttöön ja teknologia edistyy, niin ilman kulutuksen radikaalia vähentämistä ei maapallon kuormitusta saada tasapainoon. Koska talousajatteluun perustuva ihmiskäsitys on johtanut siihen, että itsekäs ihminen ei osaa tai halua tehdä valintoja eettisin perustein, niin kulutuskäyttäytymisen ohjaaminen onnistuu ilmeisesti vain rahan avulla. Näin se on todettava valitettavasti.

Kansalaisten ostoksista kerättyä big dataa voisikin hyödyntää realiaikaisen progressiivisen kulutusverotuksen apuna. Yksinkertaistettuna se tarkoittaisi sitä, että mitä enemmän kuluttaa sitä enemmän suhteessa joutuisi maksamaan veroa, oli se sitten alv tai vaikka energiavero.

Progressiivinen kulutusvero olisi erittäin tehokas menetelmä ohjaamaan kulutusta oikeudenmukaisempaan suuntaan sekä luonnonvarojen kestävyysvajeen että eriarvoisuuden vähentämisen kannalta. Vaikutukset olisivat dramaattisia ja silti valtion verokertymä ei heilahtaisi jyrkästi vaikka kulutus vähenee. Voisi jopa olla mahdollista kompensoida sitä loiventamalla progressivista tuloverotusta, jolloin Suomeen olisi mahdollista saada enemmän osaavaa työvoimaa muualta ja väestökatoakin voitaisiin helpottaa.

Ajatus vapaasti mietittäväksi, jos joku nyt tämän luki.