Korona ja ilmastovouhotus
Eilisen koronashokkipäivän jälkeen jäädään odottamaan, mitä vaikutuksia siitä seuraa. Ympäristökriiseistä huolestuneet ovat tietysti hiljaa mielessään tyytyväisiä taloudellisen toimeliaisuuden vähenemisestä ja elämän rauhoittumisesta, vaikka syy onkin väärä ja ikävä. Mielenkiintoista tulee olemaan havainnot myös viruskriisin ekologisista vaikutuksista ja toivoisi, että niistä puhutaan sitten joskus kun kriisi on ohi.
Myös oppositiopuolueet haluavat ottaa kaiken ilon irti kriisistä. Ne vaativat ankarampia toimia epidemian rajoittamiseen. Suomi pitäisi laittaa stoppiin ja rajat kiinni. Tietävät varsin hyvin, että toimet olisivat yliampuvia, mutta taloudelliset sivuvaikutukset saisivat ne näyttämään hallituspuolueiden mokalta ja sekös kannatusta vahvistaisi sitten joskus kun kriisi on ohi. Tämä olisi syytä nyt painaa mieleen!
Nimittäin sen valossa itkut polttoaineverojen muutaman sentin korotuksesta muka ilmastovouhotuksena näyttäytyvät naurettavina. Jos nämä poliitikot ovat valmiita laittamaan Suomen kokonaan kiinni virusinfektion takia, niin puheet ilmastohysteriasta voi unohtaa. Ilmastonmuutoksen ja muiden viheliästen ongelmien vaikutukset kun ovat jo nyt vakavammat. Jos virus ei välitä tarttuessaan siitä, miten paljon fyffeä lompakosta löytyy tai minkävärinen on uuden isännän iho, ei luonto muutenkaan erottele vastaavasti vaikutustensa kohteita.
Vielä vinkki koronavirusepidemian rajoittamiseen: käyttäkää chiliä -käsiin hierottuna, jos käsidesiä ei löydy. Ei tee mieli kaivaa enää nenää.