Lammasmainen itsepetos

20.02.2021


Ilahduttavasti ja rohkeasti uskonnonfilosofian proffa Sami Pihlström ottaa esille syyllisyyden käsitteen kirjoituksessaan Hesarissa. Koronasta tietysti kyse. Rohkeaa, koska syyllisyydestä puhuminen näinä päivinä on vaikeaa niin kuin hän itsekin kertoo.

"Hyvinvointikeskeisestä ajastamme kumpuava haluttomuus käyttää syyllisyyden käsitettä vie huomiota siitä, ­että nyt on kyse kuolemanvakavasta asiasta."

Juttu on kuitenkin vain pintaraapaisu aiheesta, koska hän ei tuon enempää kerro miksi osassa ihmisistä syyllisyyden taju ei herää.

Sitä porukkaa käsittelee vähän enemmän toimittaja Juho Typpö jutussaan, jossa sormi osoittaa itsekkäitä lammasmaisia vapaamatkustajia.

"Sitten on niitä, jotka välttävät vastuunsa. Ja vielä ylpeilevät omaa jäätävää itsekkyyttään."

Tanskassa on aihetta viety jo vähän pidemmälle, koska uutinen kertoo, että siellä yskiminen toisia päin on korkeimman oikeuden päätöksellä tuomittu rikokseksi. Tarvitaan siis lain voimaa taltuttamaan itsekkyyttä ja piittaamattomuutta, koska syyllisyyden taju on kateissa.

Mistä siis on kysymys? Tästä on jo tässä blogissa kirjoitettu aikaisemmin, mutta kerrataan vielä lyhyesti.

Se lähtee yksilökeskeisestä kulttuuristamme. Suuret tarinat ovat kadonneet ja tilalle on tullut arvorelativismi. Jokainen saa tehdä mitä huvittaa, kunhan ei aiheuta toisille vahinkoa. Teon moraalinen ulottuvuus tulee sen vaikutuksista. Itse teko ei enää ole hyvä tai paha. Valitettavasti ihmisen kyky tunnistaa näitä vaikutuksia on rajallinen ja se antaa myös oivan tilaisuuden itsepetokselle välttää syyllisyyden tunne. Ei toimi.

Sami Pihlström:

"Ennen rokotusten suomaa lauma­suojaa elämme itsepetoksen vallassa, ellemme ymmärrä, että olemme itse jatkuva uhka toisten hengelle ja terveydelle."