Moraali, sivistys, ajattelu

Lähihistorian yhteiskunnallisessa evoluutiossa on havaittavissa kolme murrosta, joilla on ollut valtava vaikutus ihmisenä olemiseen. Kehitys on lähtöisin länsimaisesta ajattelusta, mutta on levinnyt lähes kaikkiin kulttuureihin länsimaisen hegemonian ja globalisaation avulla.

1. Uusliberalistinen maailmankuva

Sen juuret ovat varmasti syvemmällä, mutta uusliberalismi manifestoitui 1980-luvulla lähinnä USA:n ja Britannian johtajien Reaganin ja Thatcherin politiikan vaikutuksesta.

Uusliberalistisen ihmiskuvan ytimessä oli yltiöindividualismi ja negatiivisen vapauden käsite. Ihmisen ihanteena oli tavoitella taloudellista ja sosiaalista menestystä kilpailemalla toinen toistaan vastaan. Syntyi homo economicus.

Tärkeimmiksi arvoiksi nousivat ahneus, röyhkeys ja hierarkkinen ihmiskäsitys. Ne johtivat kurjistamispolitiikkaan, jonka lopullinen tavoite oli yövartijavaltio, jossa valtion tehtävänä oli ainoastaan turvata kansalaisten vapaa mahdollisuus ahneudelle, röyhkeydelle ja muiden alistamiselle.

Tämän kehitysvaiheen seurauksena syntyi: moraalikato.

2. Sosiaalinen media

Sosiaalinen media (some) syntyi kaupallisten yritysten toimesta 2000-luvun alkupuolella. Sen mahdollisti internet, joka yhdisti ihmiset tietoverkkojen avulla eri puolilla maailmaa. Somen kehityksen taustalla oli uusliberalistinen maailmankuva. Someyritysten arvoina kun olivat ahneus, röyhkeys ja hierarkkinen ihmiskäsitys.

Someyritysten lopullinen tavoite oli saada kaikki maailman ihmiset algoritmien avulla hallintaan yritysten omistajien taloudellisen ja sosiaalisen menestyksen varmistamiseksi.

Hallinta oli mahdollista, koska somekäyttäjät luovuttivat oman elämänsä sisällön mainosmarkkinoiden käytettäväksi. Tämän toteutukseen tarvittiin käyttäjiltä heidän välittömän hyvänolon tarpeen ensisijaisuuden hyväksyminen luopumalla omasta henkisestä kasvusta. Henkinen kasvu on sivistyksen liimaa.

Tämän kehitysvaiheen seurauksena syntyi: sivistyskato.

3. Teköäly

Tietotekniikan huiman kehityksen seurauksena useat kaupalliset yritykset alkoivat kehitellä tekoälysovelluksia. Osittain kyseessä olivat aikaisemmin menestyksekkäät someyritykset, joiden satumaisilla omaisuuksilla tämä kehitys oli mahdollista. Omaisuus oli kerätty omasta sivistyksestään luopuneilta käyttäjiltä.

Näin taustalla oli edelleen uusliberalistinen maailmankuva ja arvoina olivat edelleen ahneus, röyhkeys ja hierarkkinen ihmiskäsitys.

Tekoäly mahdollistaa nopean tiedon analysoinnin ja muokkaamisen valtavasta määrästä jo valmiiksi tallennettua dataa. Se siis korvaa sen prosessin, jota ihminen itse tarvitsisi oppiakseen lukemalla aineistoa, analysoimalla sitä itse ja muotoilemalla lopputulos uudeksi tiedoksi.

Poikkeuksena edellisiin murroksiin, tekoälyn kehityksen lopullista tavoitetta kukaan ei tullut ajatelleeksi.

Maailmassa, jossa vallitsevana arvoina oli taloudelllinen ja sosiaalinen menestys, tekoäly antoi sen käyttäjälle etulyöntiaseman verrattuna ihmiseen, joka joutuisi ajattelemaan itse eli olisi kiinnostunut omasta sivistyksestään. 

Tämän kehitysvaiheen seurauksena syntyi: ajattelukato.

Moraalin, sivistyksen ja ajattelun rappeuduttua ihmiskunta ajautui valtaviin ekokriiseihin, sotiin ja itsetuhoon.

Onneksi Papua-Uusi-Guinean aarniometsien keskellä asui ihmisyhteisö, joka ei koskaan joutunut länsimaisen ajattelun hegemonian piiriin ja selvisi katastrofeista ilman suurempia vaurioita jatkaen ihmissukua. Heidän kohtalostaan meillä ei ole tietoa. Google ja ChatGPT lakkasivat toimimasta jo ensimmäisen emp:n (ydinräjähdyksessä syntyvä elektromagneettinen pulssi) jälkeen.