Nettivihaajan profiili

Minkälainen ihminen on anonyymiteettiverhon takana luimisteleva kiusaaja? Mistä viha kumpuaa? Miten siihen voisi puuttua?

Vihan taustalla on aina pelko. Joku uhkaa vihaajaa, hänen persoonansa toteutumista sellaisena kun hän itse haluaisi sen olevan ja näkyvän. Siinä on joku puute ja sen puutteen paljastuminen aiheuttaa häpeää. Häpen uhkan voi torjua joko taistelemalla tai pakenemalla. Nettivihaaja valitsee taistelun, mutta pakenee samalla anonyymiteetin suojaan. Siksi se on niin toimiva ratkaisu.

Häpeän tunne syntyy reiästä itsetunnossa. Se on haava, jonka on aiheuttanut joku koettu pettymys. Syitä voi olla monia. Usein ne syntyvät varhain ja jos niitä ei ole käsitelty, ne jäävät tiedostamattomiksi kunnes joku tapahtuma laukaisee ne. Joku painaa häpeänappia.

Nettivihaajalla se tapahtuu kun hän näkee heikkouden toisessa. Hyvällä itsetunnolla varustetussa, ehjässä ihmisessä se herättäisi empatiaa. Nettivihaajalle se muistuttaa omasta heikkoudesta, joka aiheuttaisi tunnistettuna tuskaa ja siksi se pitää torjua. Opittu malli on se, että kohde pitää tuhota.

Tuo kohde voi olla mikä tahansa ihmisryhmä, jonka vihaaja kokee heikoksi. Ihonväriltään ja uskonnolliselta vakaumukseltaan alempiarvoisiksi koetut maahanmuuttajat ovat helppo kohde. Myös ihan kotoperäiset heikko-osaiset sopivat. Työttömät leimataan laiskureiksi ja köyhiltä ollaan eväämässä jopa oikeus lapsiin. Vegaanit nähdään lihansyöjän maskuliinisuuden voimauttamana heikoiksi viherpipertäjiksi. Pyöräilevät ympäristön tilasta huolestuneet uhkaavat hevosvoimien ärjyntää ja pakokaasun käryä ihannoivia vallanjanoisia erilaisuudellaan.

Yksilökeskeisyyden korostuminen ja eriarvoistumisen lisääntyminen ovat ruokkineet tätä ilmiötä. Some antaa oivan alustan kun vihalle löytyy kanava ja anonyymiteetti antaa suojan häpeältä. Viha leviää siten vaivattomasti ja saa kaikupohjaa kun se kohtaa toiset samoin tuntevat. Ilmiön normalisoituminen rapauttaa yhteiskunnan moraalikäsityksiä. Joidenkin poliittisten toimijoiden agendaan se sopii mainiosti. Sen vaikutuksista on historiasta esimerkkejä ja siitä tulisi muiden olla huolissaan.

Miten vihalta voisi sitten välttyä? Nettivihaajat tulisi tietenkin ohjata hoitoon paikkaamaan haavojaan ja kasvamaan ihmisinä, mutta se ei liene mahdollista käytännön syistä. Sen sijaan heidät tulisi tehdä näkyviksi, koska se laimentaa vihaa ja kynnys vihan purkauksille myös kasvaa. Anonyymiteetin poistaminen ei kuitenkaan ole hyvä ratkaisu, koska se heikentää yleisesti ihmisten vaikutusmahdollisuuksia.

Parempi tapa olisi tuoda nettivihaaja esiin ihmistyyppinä. Kanavia on useita, oikeastaan kaikki käytettävissä olevat viestinnän ja taiteen muodot. Kun nettivihaajan profiili, syyt vihaan ja toimintatapa tehdään näkyviksi, niin anonyymiteettikään ei enää suojaa kun vihaaja joutuu peilaamaan itseään julkisuudesta saatuun todelliseen kuvaan itsestään.