Nuorista mallia

Hämmästyttävä uutinen: nuorten humalajuominen vähenee rajusti!

Toimiiko alkoholipolitiikka vihdoinkin? Uutisen mukaan ei tiedetä varmasti, mistä nuorten kännäämisen väheneminen johtuu. Arvailla voi siis kukin itse.

Alkoholipolitiikassa on kolme kulutusta ja haittoja vähentämään suunnattua tekijää: hinta (verotus) sekä saatavuuden ja mainonnan rajoitukset. Kahta jälkimmäistä voisi jopa pitää toimivana nuorille, mutta onko niissä tapahtunut muutoksia viime aikoina? Tuskin. Onko hinta sitten ollut sellainen tekijä, jolla olisi ollut vaikutusta nuorille juuri nyt ja Suomessa? Ei se ainakaan niin rajusti ole noussut.

Alkoholivero on vähän sellainen hankala asia ymmärtää yksiselitteisesti, koska sillä on parikin eri merkitystä. Hinta vaikuttaa tietysti ostopäätöksiin ja varsinkin, jos sitä lasketaan. Näinhän kävi 2004 kun verotusta laskettiin, koska tuonnin rajoituksia piti poistaa. Kulutus pomppasi ylös. Sen jälkeen veroa on nostettu pikkuhiljaa ja kulutus on hieman pudonnut. Mutta varsinaista syytä on vaikea kohdistaa juuri veroon, koska samaan aikaan on myös ostovoima heikentynyt taantuman takia. Vuonna 2018 veroa nostettiin taas, mutta kulutus jopa nousi hieman, joten suoraa vaikutusta veronkorotuksella ei ole ollut. Verotulot ainakin nousivat ja valtionvelkaa saatiin lyhennettyä, kiitos janoisen kansan.

Alkoholiveron voisi ajatella toisaalta olevan vähän kuin vakuutus. Kerätään rahaa käyttäjiltä ja maksetaan haitoista aiheutuvat kulut. Maksakirroosivakuutus. Näinhän se ei tietenkään mene, koska valtion tulot ja menot päätetään erikseen. Valtion taloushallinnon silmissä alkoholivero onkin vain yksi tulon lähde ja sitä pyritään maksimoimaan niin, ettei kansa hirveästi pulikoi.

Onko alkoholivero siis osa talouspolitiikkaa vai haittavero? Varmaan riippuu vastaajan moraalista. Jos myöntää sen olevan talouspolitiikkaa, voi joutua huonoon valoon kun ikään kuin vähättelee haittojen osuutta. Nuorten juomisen vähenemisen ei luulisi johtuvan ainakaan alkoholiverosta, koska miksi se ei sitten vähentynyt rajusti muilla. Jos kokonaiskulutus jopa nousee, niin se tarkoittanee sitä, että jotkut sitten juovat vielä enemmän, eikä hinnalla ole ollut merkitystä varmaankaan.

Valistunut veikkaus on, että nuoria vaan ei yksinkertaisesti kiinnosta kännätä siten kuin ennen. Motivaatio puuttuu ja muut asiat kiinnostavat enemmän. Ei siihen tarvita taloudellisia ohjauskeinoja ja taloustieteilijät voivat vetää perunasäkin päähänsä.

Nyt kun puhutaan uusista haittaveroista niin kannattaisikohan tutkia enemmän edellistä ja ottaa opiksi niistä vaikuttimista, joilla fiksut nuoret toimivat. Jospa sieltä löytyisi ratkaisuja myös ilmastonmuutokseen ja muihin ikäviin ongelmiimme. Tietysti, jos haittaveroissa on kysymys vain talouspolitiikasta niin kuin alkoholiverotuksessa, niin paha olisi mennä vähentämään haitallista kulutusta, koska valtiontaloudelle voisi käydä köpelösti.