Palikkalaatikkoleikki

13.08.2020

Useimmat tuntevat kuvan ikonisen palikkalaatikon. Tuttu lasten varhaisen kehityksen motoriikkaa ja hahmotuskykyä edistävä suosikkilelu. Niin menestyksekäs konsepti, että sitä hyödyntävät monet muutkin kuten vaikkapa julkisessa terveydenhoidossa käytetty lääkäreiden diagnostiikkamenetelmä.

Lääkäri on pitkän koulutuksensa aikana päntännyt päähänsä erikokoisia ja -muotoisia sapluunoita, joihin yrittää sitten tunkea potilaan oirepalikoita. Jos sattuu menemään läpi, niin sitten hän kaivaa esiin seuraavan laatikon, johon sovittaa taudinkuvan muotoisen lääkepalikan. Sitten vain odottamaan kuurin loppumista, jospa tehoaisi.

Jos oirepalikka ei mahtunut mihinkään reikään, niin se heitetään toiseen laatikkoon, josta kansi puuttuu eli siihen mahtuvat kaikki. Lääkäri määrää sitten 'buranaa' ja pyytää palaamaan asiaan parin viikon päästä, jos oireet jatkuvat.

Osana ihmisten terveydentilan tutkimuksia on myös erilaiset kehon toimintaan liittyviä mittauksia. Laboratorioissa tutkitaan näytteitä ja tulos ilmoitetaan mittausarvona. Lääkäri sitten käyttää taas yhtä sapluunaa tuon arvon tulkintaan. Esimerkiksi virtsan happamuuden eli pH:n viitearvot ovat 5-7. Jos tulos jää noiden rajojen sisälle, kaikki on kunnossa. Entäpä, jos tulos onkin 5,2 ja kyseisellä potilaalla onkin pH normaalisti vähän keskimääräistä suurempi kuin normi-ihmisellä, erilaisia kun olemme? Eikö sen pitäisi merkitä jotain ongelmaa, joka vaatisi omaa hoitoa?

Tämä palikkalaatikkoleikki on hyvin tuotantotehokas. Näin saadaan suuri määrä potilaita mahtumaan järjestelmän läpi nopeasti julkisen talouden kustannuksia alentamalla ja toisaalta sen paineen alla, jota yhteiskunnan kasvava tehokkuusvaatimus tuottaa. Se kun pitää huolta, että potilaita riittää. Tehokkuusvaatimuksesta pääasiassa vastaavat ihmiset eivät kuitenkaan yleensä tätä järjestelmää käytä, vaan ovat joko työterveyshuollon tai oman sairasvakuutuksen piirissä.

"Sydäninfarktien määrä laski tuntuvasti koronavirusepidemian synkimmillä hetkillä, ja se selittyy osin sillä, ettei etätöissä tarvinnut kiirehtiä työpaikalle"