Paljastumisia
Paljastuminen no. 1
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä kirjoitti sitten kirjan perussuomalaisista. Häntä on käytetty politiikan asiantuntijana tutkijan roolissa YLE:n vaaliohjelmissa runsaasti.
"Markku Jokisipilä halusi varautua kritiikkiin jo ennakolta ja kirjoitti kirjaansa, että hän ei ole perussuomalainen"
Tuttu tapa paljastaa oma agenda tyyliin: en ole rasisti, mutta... en ole naisvihaaja, mutta...
Tutkija Emilia Palonen vahvistaa tämän ja vastaa YLE:n haastattelussa:
"Markku Jokisipilä toistaa perussuomalaisten diskurssia kyseenalaistamatta sitä lainkaan."
Saattaapi olla, että kommentaattorin tehtävät jäävät vähiin YLE:llä tämän jälkeen. Tai mistä sen tietää.
Paljastuminen no. 2
Elokapinan mielenilmausta kritisoivat sanovat, että on väärin tukkia liikennettä, koska siitä aiheutuu haittaa ihmisille. He paljastavat sen, että Elokapinan toiminnalle on todellakin hyvä syy, koska ihmiset eivät vieläkään ymmärrä tilanteen vakavuutta.
Paljastuminen no. 3
Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja kirjoittaa Hesarissa vastineen luontokadosta ja sanoo:
"Lajikato Suomen metsissä ei ole kiihtynyt"
Hän perustelee sen sillä, että metsien lajien uhanalaisuudesta kertova indeksi on pudonnut kymmenessä vuodessa arvosta 0,904 arvoon 0,902 ja se on vähän se.
Tottahan se on. Mutta jutussa, johon hän viittaa, ei olla sanottu,
että metsien luontokato olisi kiihtynyt. Ei sitä voisi tietääkään,
koska laskelmia on tehty vain kaksi: vuosina 2010 ja 2019.
Kiihtymisen tunnistamiseen tarvittaisiin vähintään kolme arvoa. Mutta jokainen voi arvata, mikä indeksi olisi ollut vuonna 1970.
Nuo laskelmat on
tehty ns. Punaisessa kirjassa, jossa kyllä sanotaan, että lajikato
on yleisesti kiihtynyt, kun mukaan otetaan kaikki
elinympäristöt. Joissakin on laskettu jo kolme arvoa, 2000 arvioitu takautuvasti.
Uhanalaisuusindeksi on laskettu summaamalla arviot eri lajien uhanalaisuustasoista. Jos siis jonkun lajin uhanalaisuus on pienentynyt ja toisen kasvanut, indeksi ei muutu. Eli on ihan ok, jos pari lajia häviää, jos samalla pari lajia menestyy paremmin. Tämä voi johtaa virhetulkintaan, että luontokatoa ei synny.
"Useissa lajiryhmissä muutos kokonaisuutena on vähäinen tai muutosta ei ole tapahtunut, vaikka lajikohtaisesti tarkastellen uhanalaisuusluokkien muutoksia on tapahtunut runsaastikin. Indeksin arvossa ei tapahdu muutosta, mikäli luokkamuutosten määrä on sama molempiin suuntiin."
Lisäksi metsien muokkaustoimenpiteet heikentävät luontoa muissakin elinympäristöissä, kuten vesistöissä ja soilla. Sitä ei oteta huomioon metsäindeksissä.
Tämä kaikki selviää, kun näkee vaivan ja lukee Punaista kirjaa.
Metsäsäätiön toimitusjohtajan kirjoitus paljastaa kaksi asiaa. Ihmiset ovat henkisesti laiskoja ja asioista vastuussa olevat tietävät tämän.