Pickup truck

Tuokiokuva parin vuoden takaa itsenäisen Suomen arkitodellisuudesta. Julkaistu aikaisemmalla blogi-alustalla.


Pickup truck

Suomen 100-vuotissynttäreiden aattona jenkkimallista pickup truckia imitoiva japanilainen luomus tupruttaa harmaata savua halkaisijaltaan parikymmensenttisestä pakoputkesta miehekkäästi muristen supermarketin parkkipaikalla. Kromattu turvakaari kiiltelee. Värikkäät ja vauhdikkaat kuviot reunustavat mustia kylkiä. Auton kuljettaja, nuorehko mies, laahustelee vaalean harmaissa Nike-verkkareissa kädet aukinaisen pusakan taskuissa lippalakki hieman vinossa kohti kaupan ovea taakseen katsomatta. Kuskin naispuolinen hieman tukevahko kumppani kävelee parikymmentä metriä perässä vielä tyhjiä ostoskasseja kantaen samaan suuntaan.

Demokraattisen yhteiskunnan yhtenä suurena saavutuksena voisi pitää hierarkkista ohjeistusta yhteisöllisen toiminnan tukena. Tiivistettynä tämä järjestys on suunnilleen seuraava:

  1. Perustuslaki, josta on päättänyt kansan suuri enemmistö sen ymmärtämän oikeudenmukaisuuden säilyttämiseksi.

  2. Muut säädökset (lait ja asetukset), joita säätämällä kansan valitsemat edustajat mukauttavat yhteiskunnan toiminnat muuttuvaan maailmaan. Perustuslakia tarvitaan, että saatu valta ei vie aivan eri suuntaan kuin yhdessä on aikaisemmin päätetty.

  3. Säännöt, jotka ohjaavat yritysten, yhdistysten ja muiden vastaavien yhteisöjen yksilöllistä toimintaa.

  4. Normit, jotka syntyvät yhteisössä kulloinkin vallitsevien hyväksyttyjen käytäntöjen mukaan.

  5. Terve järki (entiseltä nimeltään maalaisjärki)

  6. Moraalitaju

  7. Universaali viisaus

Ihmisen henkisen kasvun saavutusten arvostuksina tuo järjestys niin sanotusti heittää häränpyllyä. Mitä korkeammalle ihmiset keskimäärin siinä sijoittuvat, sitä paremmin yhteiskunta toimii.

Alimmalla henkisellä tasolla ovat siis esimerkiksi sellaiset poliittiset tahot, jotka julkisesti ilmoittavat, että jos perustuslaki takkuaa heidän agendansa kanssa, niin perustuslakia pitää muuttaa.

Pickup-auton kuljettaja tuskin osaisi sijoittaa itseään tuohon listaan, koska listan käsitteet eivät ole hänelle tuttuja.

Satavuotiaan Suomen suurimpia saavutuksia on sen koulujärjestelmän laadukkuus kuten on tunnustettu kansainvälisestikin. Kaikille on ainakin annettu mahdollisuus saada sellainen sivistys, jonka avulla tuon listan pitäisi olla tuttu ja oman paikan löytäminen siinä pitäisi onnistua.

Jos näin ei käy, niin eikö olisi kohtuullista periä henkilön sivistämiseen yhteiskunnan sijoittamat varat takautuvasti takaisin?

Julkaistu 7.12.2017 kategoriassa sitä-sun-tätä avainsanoilla sivistys.