Veroremppaa ehdotellaan

Sitra julkaisi tänään muistion 'kestävän kehityksen verouudistuksesta'. Se noudattaa samaa tuttua uskoa siitä, että taloudellisilla ohjauskeinoilla voidaan ratkaista mikä tahansa ongelma. Ihmiset ovat rationaalisia olentoja ja tekevät valintoja sen mukaan mitä mikin maksaa.

Sitra esittää kolmea pakettia, joista yksi kohdistuu kulutusveroihin, joten tarkastellaan sitä tässä hieman.

"2.Paketti: Kulutuksen verotus. Paketissa kiristetään erityisesti fossiilisten polttoaineiden verotusta sekä muuta kuluttajiin kohdistuvaa kulutusverotusta. Ilman lisäverotuottojen palautuksia takaisin kuluttajille tämän paketin elementit voisivat nostaa tuloeroja ja lisätä eriarvoisuutta."

Muistion keskeisin idea on siis se, että verotuksen muutoksen vaikutus kansantalouteen on neutraali:

"Perusperiaatteena tulisi olla, että verotetaan enemmän asioita, joita ei haluta, kuten päästöjä, ja vähemmän asioita, joita halutaan, kuten työntekoa ja yritystoimintaa."

Kulutuksen korkeampi verotus kompensoidaan siis lisäämällä käteen jääviä tuloja. Kuulostaa kivalta, mutta vähenevätkö päästöt sitten näin? Näin ei ainakaan oleteta kun puhutaan lisäverotuotoista.

No, sitten kun katsotaan tarkemmin, mikä on edes se kuviteltu vaikutus päästöihin verouudistuksella niin tarvitaan vähän matematiikkaa käyttäen muistiossa annettuja arvoja.

"Vuonna 2017 Suomen päästöt olivat noin 56,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia3, eli noin 21 prosenttia alhaisemmat vuoteen 1990 verrattuna. Jotta Suomi olisi linjassa Pariisin sopimuksen kanssa, päästöjä tulisi Suomen Ilmastopaneelin mukaan vähentää 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä."

Nyt pitää olla tarkkana siitä puhutaanko vähennyksestä vai vähennyksen jälkeisestä tasosta. Lähtöarvoksi saadaan laskemalla tästä 68 Mt vuonna 1990, jolloin tavoitetaso olisi 27 Mt, jos vähentää pitää 60% (41 Mt).

"Vertailuksi, perusurassa kasvi-huonepäästöt ovat yhteensä noin 43 MtCO2 vuonna 2030, joten esimerkiksi veropaketissa 2 arvioitu -4,4 Mt vaikutus päästöihin vuonna 2030 vastaa lähes 10 prosentin vähennystä verrattuna perusuraan."

Perusuralla tarkoitetaan skenaarioita, jossa ei tehdä mitään radikaaleja lisätoimia kuten tämä verouudistus.

Perusuralla vähennys olisi 37% muistion lukujen mukaan eli tavoitteesta ollaan jäljessä, jos sen piti olla 60%. Verouudistuksen vaikutuksen jälkeen vähennys olisi 42%. Muutos on 5% ja jäljessä ollaan edelleen. Mutta, jotta se kuulostaisi vähän paremmalta niin muistiossa kätevästi viitataankin muutokseen perusuraan nähden eli 10%.

Menikö pää sekaisin numeroista? Ei hätää, se on tarkoituskin, koska niin voi peittää sen tosiasian, että ilmastonmuutoksen torjunta ei ole tässä se keskeisin asia, vaan talouskasvun turvaaminen. Nyt poliitikot voivat heilutella tätä paperia ja kertoa kansalle, että "meillä on ratkaisu" ja iltapäivälehdet voivat reipiä siitä raflaavia otsikoita, joita lukemalla kansalaiset helpottavat ahdistustaan ja jatkavat elämäänsä kuten ennenkin.

Muistiossa esitetyissä malleissa on kaksi oletusta, jotka vaatisivat hieman avaamista ja lisäpohdintaa.

Ensinnäkin, jos verouudistuksen tavoite on olla valtion budjetissa neutraali kun kulutusveroja nostetaan ja ansiotuloveroja lasketaan, niin mikä vaikutus sillä olisi, jos kulutuksen taso ihan oikeasti alenisi merkittävästi? Eikö se tarkoita valtion verotulojen laskua, jos palkkaveroja jo alennetaan? Muistiossa oletaan kuitenkin, että kulutusverojen nosto lisää valtion tuloja eli kulutuksen taso pysyy samana. Jos päästöjen vähentämiseen ihan oikeasti pyritään vähentämällä kulutusta reippaasti niin, mikä on sen vaikutus työllisyyteen ja talouskasvuun?

Muistiossa mainitaan, että kulutusvero olisi progressiivinen eli suhteessa suurempi suurituloisille, jotka kuluttavat enemmän eli se onkin itse asiassa lineaarinen (a x b = c). Oikea progressiivinen kulutusvero tarkoittaisi sitä, että veroaste kasvaisi kulutuksen mukaan progressiivisesti (a x b2 = c) ja sillä juuri olisi riittävästi vaikutusta päästöjen vähentämiseen riippumatta tuloluokasta ja se vähentäisi myös eriarvoisuutta.